Janne Pyykkö: Ei tämä kontaktiensa puolesta nautinnollinen matka ollut. Nämä olisin halunnut välttää:

  • Venäläinen isäntämme (Yugyd Va -luonnonpuiston johtaja) Yuri yritti rahastaa meiltä 22.7. ylisuuria kuljetuskustannuksia kuorma-autosta (kun perusteita kysyttiin, kuskin odotusajan palkka oli sikäläisittäin valtava 450 ruplaa tunti)
  • Yuri ryhtyi matkan jälkeen ryyppäämään ja sössi mahdollisuutemme ehtiä junaan (ostimme uudet liput ja paluu viivästyi)

Minulla on oma käsitys noista tapahtumista ja niiden syistä enkä välitä niistä sen enempää tarinoida. Enemmän saattaa joku hyötyä tiedosta miten vastaavan voi välttää:

1. Jos olet tekemisissä venäläisen virkamiehen kanssa, muista, että hän saa kuukausipalkkaa. Jos hän on halukas lähtemään oppaaksi retkelle, pitäisi hälytyskellojen soida, sitä enemmän mitä korkeampi virkamies. Luonnonpuiston käyntimaksut, oppaan päiväpalkkamaksut, mahdolliset kalastusmaksut ja vastaavat menevät luonnonpuiston tilille eivätkä hyödytä suoraan virkamiestä. Siksi kysy ennakkoon paitsi mikä maksaa mitäkin myös haluaako opas rahaa ohi kirjanpidon (miten sen kysyt, ei sitä voi neuvoa, riippuu tilanteesta, ei kuitenkaan ensimmäisessä kirjeessä). Näin oppaalle ei tule tarvetta naamioida extrakusetuspalkkaansa "kuljettajan odotusajaksi" tai joksikin muuksi keinotekoiseksi jutuksi, joka suomalaista vain ketuttaa. Yurin tapauksessa tuo ylimääräinen pyyntisumma oli euroina noin 400, mutta osa siitä lienee ollut tarkoitettu jaettavaksi myös muille, jotka meitä auttoivat tai "auttoivat".

2. Jos sinun täytyy ehtiä johonkin tiettyyn junaan tai lentokoneeseen, sovi tuosta ohi kirjanpidon maksettavasta palkkiosta, että puolet siitä maksetaan vasta junalaiturilla puoli tuntia ennen junan lähtöä tai lentokentällä puolitoista tuntia ennen lentokoneen lähtöä. Tämä varmistaa, että virkamiehellä on syy hoitaa hommansa kunnolla loppuun.

Parempia ohjeita en keksi, mutta palautetta otan vastaan erittäin mielelläni - haluan itsekin oppia miten näitä asioita pitää Venäjällä hoitaa.

Vielä lopuksi: Tarkoitus ei ole tällä tekstillä pelotella ketään, joka Venäjälle aikoo. Menkää vaan. Eivät asiat usein näin hullusti ole. Ne kaksi aiempaa kertaa, kun olen käynyt Venäjän Karjalassa melomassa, ovat sujuneet paremmin. Molemmilla kerroilla oli hyviä kaverimelojia eikä heistä ole ollut mitään valittamista = kohtuullisia alkoholin kanssa ja vailla venäläistä suurvaltauhoa. Siksi en tälläkään kertaa osannut ennakoida moista. "Luonnonpuiston johtaja" retkikumppanina kuulosti pikemmin erittäin luotettavalta valinnalta, mutta väärässä olin.

Kannattiko siis mennä? Kannatti tietysti!