Kozhim-joki meanderoi (mutkitteli) voimakkaasti ja ulkokaarteissa oli 60-80 metrisiä pystysuoria voimakkaasti rapautuneita kallioita. Kallioiden kohdalla vesi pyörteili ja aaltoili voimakkaasti. Nämä paikat näki kaukaa ja ne olivat helposti ohitettavissa.

Janne Pyykkö: Blogiin jätetyistä kommenteista kantautui tänne sen verran, että kuulemma pyydetään lisää kokemuksia joelta, jäikö kukaan kiville tms? Noh. Mun ja Marion kaksikko jäi ainoana kiville, yhden kerran, 30 sekunttia, 5 metriä rannasta. Pelkkä lapsus. Terävä yhteisesti ajoitettu potkaisu ja irti. Virta oli äyräitään myöten niin täynnä vettä ja tasapohjainen, ettei kiviä juuri näkynyt. (2.8. klo 09:42)

Jaakko Mäkikylä: Joki teki vaikutuksen mitoillaan. Kuin tasapohjainen Tornionjoki, mutta tavallaan isompi ja kiivaampi. Vedenkorkeus oli paikallisten eräpoliisien mukaan tuplat normaalista.

Joki oli koko matkan helppo meloa. Virta vei alussa jopa 12km tunnissa. Lopussakin 5-6km tunnissa. Lähinnä tarvitsi vain ohjailla. Kivet olivat selkeästi veden alla. Kaatuminen olisi voinut olla paha juttu: kalusto olisi karannut nopeasti tavoittamattomiin. Veden lämpö 8 astetta.

Tilastoja soveltamalla ja arvioiden joen virtaama oli n. 500m3/s. Virran leveys kasvoi nopeasti alun 80 metristä paikoin 200 metriin. Silti virtaavaa vettä riitti rannasta rantaan.

Joen luonne: yläosan 30km, jonka ohitimme, II-V, kosket osin yhtenäisiä, jopa muutaman kilometrin pituisissa pystyseinäisissä kuruissa. Koskimelojalle ehkä ok. Kosken se osuus, jonka meloimme, luokkaa I-II+. Kallioiden juuressa mahdollisesti hyvinkin vaarallisia paikkoja, lähinnä veden kovertamia onkaloita. (2.8. klo 10:34)